Kulkeissaan 2009

17.10.2009 KUKONHIEKKA, Saarijärvi

Ohi syyskuun läpi repaleisen lokakuun kaipuun kaljakori kilisee. Niin se vaan on että lokakuukin on jo yli puolen välin. Mutta tanssit senkun jatkuu. Tällä kertaa armoton rokkari porukkamme iski Saarijärvelle. Tavarat olivat jo roudattu kun me kajaanilaiset mohikaanit saavuimme paikalle. Hurjaa! Kun kaikilla oli soittimet illan peliä varten pystyssä, aloimme vääntää soundchekkiä. Ilta alkoi kahdeksalta. Paikalla oli myös Souvarit-orkesteri.
Souvarit aloittivat illan. Sitten varttia vaille yhdeksän me ÖK:laiset aloimme veivaamaan.
Tuli setissä niin twistiä kuin jenkkaakin. Oikee tanssiorkesteri meininki siis. 
Sitten jälleen Souvarit paikalle ja me siirryimme tauolle. Takahuone oli kyllä melko vilpoinen. Osa porukasta kulki takki päällä tauoilla. Taukoja kulutettiin myös katsomalla James Pöntistä eli James Bondia. Kaveri pelasti jälleen maailman ja selvisi mitä pahmmista paikoista ilman naarmuja. Kova äijä.
Järvi-Radiokin iski tansseihin paikalle ja Suvi pääsi myös radio haastatteluun ennen lavalle kiipeämistä. Rock Rock.
Ilta meni jälleen vallan mukavasti ja keikka loppui varttia vaille kaksi.
Sen jälkeen alkoi se kamojen purku. Tavarat menivät kenties aavistuksen hitaammin kasaan kuin aiemmin. Mutta mihinpä sitä kiire on valmiissa maailmassa.
Joskus puol kolme oltiin valmiita ja kaikki suuntasivat koteihinsa. Me kajaanilaiset ajeltiin sitten vielä harhaakin. Iisalmen kautta mentiin Saarijärvelle ja Kärsämäen kautta pois. Jossain vaiheessa se Iisalmen kyltti oli mennyt ohi. No vaihtelu virkistää.

Tarina jatkuu... jossain vaiheessa...

-Iso A-

10.10.2009 HOTELLI CUMULUS, Kemi

Se on tervehdys jälleen kerran. Kun tuli luvattua jotain kirjallistakin osuutta jälleen ilmoille niin tässäpä sitä sitten paukkuu. Kuten monta kertaa aiemminkin viikonlopun aiheena oli tanssimusiikki. Bileiden pitopaikkana oli Hotelli Cumulus Kemissä. Jäsen J:n kanssa lähdettiin Kajaanista kurvaamaan kolmen aikoihin kohti Oulun tullia jossa oli tarkoitus tavata muut soittorosvot. Matka meni mukavasti retroillessa. Jäsen J:n saabismi loi jälleen tunnelmaa matkan taittoon Kajaani Oulu välille. Vartin yli viisi olimme Oulun tullin pihassa. Pian myös Anssi ja Arto ilmaantuivat pihaan ja oli aika sovittaa takamus Mersun takapenkille. Matka Kemiin meni jälleen lätistessä kaikenlaista. Perillä oltiin joskus seitsemän aikoihin.
Alkoi tavaroiden roudaus joka sujui jälleen rivakasti eikä pystytykseenkään aikaa kauan mennyt. Sitten käytiin tilaamassa ruoat ja tavarat huoneisiin. Siirryimme odottelemaan ruokaa hotellin aulaan. Yllättäin sitten ravintolapäällikkö tuli sanomaan että miksi soitto ei soi. Täällä alkaa tanssit yhdeksältä. Meillä taas oli tieto että soitto alkaisin kymmeneltä. Hirveetä sykkimistä hotellihuoneeseen ja vaihtamaan työhaalarit päälle.
Takaisin alas mentyämme selvisikin että soitto alkaakin kymmeneltä ja ensimmäinen tunti on levyjä. Siitäpä siirryimme levyjen tahdissa syömään.

Kymmeneltä alkoi soitto. Porukkaa oli jo mukavasti paikalla tässä vaiheessa.
Puoli kolmeen asti kesti kattaus. Meno oli mukavaa. Ainut miinus tulee vain liian kirkkaista esiintymisvaloista. Asiakkaita ei paljon soittolavalta nähnyt. Lätinöistä päätellen siellä kuitenkin ihmisiä oli. :)
Keikan jälkeen tavarat läjään jo odottamaan aamulla tapahtuvaa siirtelyä.
Puoli yhdentoista aikaan sunnuntaina oltiin aamupalalla. Oltiin viimeisiä jotka siellä aamupalalla kävi. Siitäpä sitten siirryimme pakkaamaan autoa ja puoli kahdentoista aikoihin oltin menossa kohti kotia. Taas on yhden keikan lähempänä kuolemaa tai sitten yhden keikan lähempänä uuttaa roudausta.

Ensi viikonloppuna siirrymme sitten vähän etelämmäksi soittamaan. Saarijärvellä on sitten Suvikin jälleen paikalla.

Ja sitten elämän viisaus: Sen minkä nuorena varastaa sen vanhana omistaa.

Kuulemiin!

-Iso A-

09.10.2009 KATSAUS TAAKSEPÄIN

Hellurei kaikille tasapuolisesti! Päivitelläänpä vähän kulkeissaan palstaa kun edellisestä kerrasta näkyy olevan aikaa jo yli kuukausi. Ilmeisesti kirjoittajalle on iskenyt laiskuus tai sitten tähän palstaan on iskenyt taantuma niinkuin valtion taloustilanteeseen. Ken tietää, eli tämä Barbin poikakaveri. Jos jättäisi saivartelun sikseen ja siirtyisi itse aiheeseen. Mistäs sitä aloittaisi. Jos vaikka aloittaisi siitä että keikkojakin on käyty tässä välissä tekemässä. On matkusteltu niin autoilla, junilla kuin takseillakin pitkin korpia ja kuultu kaikenlaista mietä ja sietä tuossa matkalla. Eli meno on ollut yhtä hurjaa kuin aina ennenkin. Lisäksi on ollut huomattavissa se että syksy painaa päälle ja jopa merkkejä talvestakin on nähty. Siitäpä päästään näppärästi jälleen aasinsiltaa pitkin siihen että kävimme tuossa parit kesälavatkin sulkemassa matkalla.
Viimeisin reissu oli sitten Auran nuortentalolle. Meno oli mukavaa jälleen kerran.
Lisäksi Arto siirtyi ekologiselle linjalle ja ryhtyi käyttämään julkisia kulkuneuvoja keikkamatkoihin. Eli junaa ja taksia oli pelissä, mutta sehän ei ole väärin.

Tästä on hyvä jatkaa ja yritetään taas kirjallista materiaalia saada aikaan myös keikoista.
Laatu tässä tekstissä tuskin tulee parantumaan mutta ei anneta sen häiritä.

Ja sitten todella mauton vitsi tähän loppuun:

Mitä eroa on Koffilla ja Lapin kullalla?
-Koff ei soittele perään.

Rokaten ja rollaten

-Iso A-

KUKA EI NÄYTÄ BÄNDILÄISELTÄ KIERTUE 28.08.-29.08.2009

28.08.2009 VANHAT WETURITALLIT, Pieksämäki 

Hatsiuh vaan kaikille! Kirjoitetaanpa näin sairastelun lomassa tää ajopäiväkirja kuleksimasta.

Perjantain tapahtuma paikkana Pieksämäki ja Vanhat Weturitallit. Pieksämäki oli paikka jossa ei ainakaan allekirjoittanut ollut käynyt aiemmin. Tällä kertaa ei käskevää navigaattori naista avuksi otettu vaan käytimme jäsen J:n kanssa perinteistä paperikarttaa tai lähinnä ajo-ohjetta. Tuo ajo-ohje loppui kesken joten loput puolikilometriä piti ajella pers tuntumalla. Mutta paikka löytyi.
Yölintulaisia oli jo paikalla ja mekin kävimme katsomassa tilannetta. Paikkahan oli tällainen ravintolan/tanssilavan sekoitus. Hienoa kuitenkin että tämä meidän joskus jenkkaakin soittava rokkiryhmä pääsi samoille lavoille missä on vetänyt mm. Popeda tai Menneisyyden vangit. Mahtavuutta! ÖK ryhmä kasvoi pikkuhiljaa täyspäiseksi. Mehän J:n kanssa ehdittiin potkia tunti kiviä ja kastelin mm. perseeni istumalla mättäälle ennen kuin Pikku A seitsemän aikoihin kurvasi valkoisella hyökkäysvaunulla pihaan. Juuri kun roudaus oli suurin piirtein saatu valmiiksi, saapui Artokin paikalle. Voi perhana! Illan peli olisi pitänyt alkaa yhdeksältä. Asiakkaita ei kuitenkaan paljon näkynyt ja koska Yölinnun tekniikkakin aikoi poistua paikalta, me Basso A:n kanssa kävimme kysymässä soiton aloitusta uudelleen. Puoli kymmenen sitten alkoi peli. Ilta oli vallan erikoinen kun Suvi tuli suoraan lauteille. Ei lähdetty valssimussiikilla nyt liikkeelle vaan vedettiin beatfoxi meininkiä. Rock Rock! Pari settiä soiteltiin jonka jälkeen Yölintu tuli lautehille. Me siirryimme sitten katsomon puolelle. Pientä hilpeyttä aiheutti se kun Yölinnun Simo kuulutteli meitä lauteille heidän ensimmäisen setin jälkeen. Emme kuitenkaan menneet. Lähdin sitten Yölinnun tauon aikana esiintymislavan kautta kiertämään takaisin takahuoneeseen niin siinä oli poke vastassa. Ensimmäinen kysymys että mihin sinä olet menossa? Pienen selittelyn jälkeen sain mennä. Hurjaa! Puoli kahden aikoihin sitten alkoi roudaus ja jälleen kamat liikkuivat näppärästi.
Siitä sitten hajaannutiin kuka minnekin odottamaan lauantaita ja Hojo hojoa.

Ps. Järjestäjillä oli hienot valot laitettu pihalle. Kunnon valoshow.

29.09.2009 HOJO HOJO, Tuusniemi

Seiskan aikoihin kokoontumisajot olivat pihassa. Kaikki olivat tällä kertaa melkein yhtä aikaa paikalla. Tämä oli hienoa sillä pääsimme näppärästi roudaamaan kamoja.

Hojo Hojo oli kans tällainen ravintolan/tanssilavan sekoitus. Myös Yölintu täällä paikalla joten mussiikkia tuli ihan kahden orkesterin voimin. Ja jälleen tuli liian lujaa ainakin soundchekissä. Korva tottuu korva tottuu.  Hojo Hojolle iso käsi ruoasta. Lämmin ateria oli aivan mahtavuutta!

Ruokailun jälkeen lähdin käymään vielä autolla. Reteesti vaan pääportista ulos ja autolle. Palasin samoja jälkiä takaisin ja ajattelin että kyllä ne järkkärit tietää kun jenkkikassin kanssa takaisin tulen että jotain orkesterin porukkaa olen. Vaan eipä mennyt putkeen. Jälleen huudettiin perään että minne se poika on menossa? Ei kun takaisin ja leima tuli käteen. Eli allekirjoittanut ei siis näytä bändiläiseltä. Tämä on tullut jo kolmella keikalla todistettua. Pojathan sanoivatkin että näytän ilmeisesti enemmän Suvin fanilta. Taidan siis siirtyä seuraavalla keikalla tanssilattian puolelle. Harmittaa tosin vähän etten pääsylippua joutunut maksamaan nimittäin siitä sitä ois juttua riittänyt. Niin kuin on riittänyt eräästä iskelmä tarrasta allekirjoittaneen keikkalaukussa. Tosin enää sitä ei siinä ole.

Keikka alkoi yhdeksältä. Me Öökköset vedettiin puolen tunnin setti alkuun. Humppien kohdalla alkoi jo tunnelma nousta kattoon. Hurjaa! Suvi sitten seuraavalle setille mukaan ja fanijoukkoa alkoi kertyä lava eteen. Nimmareitakin piti biisin välissä kirjoittaa. Suvin toisen setin alussa kun menimme lavalle ja olimme aloittamassa ekan biisin introa, joku naisihminen kiipesi lavalle hakemaan jäsen J:n nimmaria. Hurjaa menoa! Puoli kahden aikoihin lopeteltiin. Me ÖÖkköset soitettiin vielä beat voittoinen setti kera valssien loppuun. Siitä sitten roudaamaan. Ensin vietiin kaikki omat rojut alta pois. Sen jälkeen autoimme vielä Yölintulaisia kamojen kanssa. Tavaroita ja ja miehiä sinkoili ees taas. Hurjaa! Joku 45 min ja molemmat orkesterit olivat pihalla. Tosin joku keksi että eiköhän laiteta kamat uudestaan pystyyn ja kokeillaan uudestaan purkaa. Jos vaikka menis nopeammin toisella kertaa. Tai intti meiningillä; eli puretaan niin monta kertaa että päästään haluttuun aika määreeseen. Perus kiittelyt ja lätinät loppuun ja se oli Hojo Hojo!

Parin viikon huili päälle nyt ja sitten on vuorossa lisää humpan ilosanomaa.

Ja sitten kevennyksenä vaikka tämmöinen iskuvinkki tansseihin:

“Olisinko mä sen näköinen nainen/mies, että mun takia kannattaisi muuttaa toiseen kaupunkiin?”

Hatsiuh!

-Iso A-

TANSSIMUSIIKIN LAIN ALAISUUS KIERTUE 21.08-22.08.2009

21.08.2009 ESAKALLIO, Somero

Heipä hei vaan taas kaikille yhdessä ja erikseen. On aika tullut kirjoittaa ajopäiväkirjaan kaikki paha  mitä viikonloppuna tapahtui. Ei vaan hyvin firmalla tällä kertaa meni.

Viikonlopun tapahtumat saivat alkunsa perjantaina. Lähdin kotoa joskus varttia vaille kymmenen ja kurvasin mukaan jäsen J:n kera matkatavaroiden. Siitäpä sitten kokka kohti Jyväskylää. Matkustaminen oli ihan mukavaa. Kesän helteet kun on taidettu tälle vuodelle jo kärsiä. Jyväskylässä oltiin pitkä matkalaisista ensimmäisenä paikalla. Seuraavaksi joukkoon hurjaan liittyi tamburiinitaiteilija S ja sitten ilmestyi pikku A ja valkoinen tankki. Viimeisenä muttei suinkaan vähäisempänä kitarataiteilija A saapui myös paikalle. Siinäpä sitten seurailtiin kun Arto yritti saada autoaan parkkiin. Ei se ihan ekalla kerralla onnistunut. Mutta mitäs pienistä. Bussi kohti Someroa lähti joskus puoli neljän aikaan. Matka taittui ja Suvi viihdytti meitä erilaisilla levyillä. Mm. Anita Hirvosta oli tarjolla. Hurjaa! Matkalla tehtiin myös yksi pit stop joka kesti ehkä 15 min. Myös kuskin vaihto tapahtui. Anssi vaihtui Artoon. Matka jatkui kohti pelipaikkaa. Loppumatkasta tie oli vähän mutkaistakin ja kauhukahvaa oli välillä ikävä. Sen verran hurjaa meno oli. Perillä oltiin joskus 20 yli seitsemän. Illan toinen orkesteri oli myös paikalla. Kyseessä oli hieman tuntemattomampi orkesteri nimeltä Yölintu. Jälleen miestä ja tavaraa liikkui edes takaisin. Sen verran roudaus ystävällinen ilta oli että omaa pa:ta ei tarvinnut pystyttää kokonaisuudessaan. Soitimme siis talon kaappeihin. Ja super tehokkaita olimme kamojen pystytyksessä. Jälleen kerran. Paikalla oli myös tanssikurssilaisia. He ilmeisesti opettelivat jotain fuskua. Hurjaa menoa! Ja meidän firmassa kun ei soiteta muuta kuin humppaa, valssia ja jenkkaa. Eka setti alkoi ysiltä. Vedettiin sellainen perus kattaus vähän kaikkee. Suvi sitten tuli seuraavalle setille mukaan kera tamburiinin. Ilta meni vallan kivuttomasti soiton puolesta. Mutta kun roudaus alkoi, niin selkäpä alkoi kenkkuilla. Periksi ei silti anneta. Kamat purkaantuivat hyvällä sykkeellä. Kiire hotelliin ilmeisesti joudutti tulosta. Kamat kyydissä kurvasimme kohti Someron keskustaa ja Rantatupa motellia. Huoneisiin vietiin tavarat ja lähdettiin keskustaan porukalla etsimään jotain syömistä. Baareja oli kyllä auki muttei yhtään grilliä. Siispä ei auttanut kuin kurvata takaisin hotellille. Naapurissa oli vielä Seurahuone auki. Siispä siellä kävimme vielä itseämme sivistämässä. Jäsen J tosin meni jälleen bändin särmimpänä tyyppinä nukkumaan. Itsellehän Seurahuone on tarkoittanut perinteistä tangon vääntöä keskilattialla kera orkesterin mutta ei. Ei Somerolla. Siellä oli diskoteekki meininki.  Koska se syöminen ei onnistunut niin nesteytystä lisättiin. Valomerkkiin asti oltiin paikalla. Takaisin motelille ja istuimme vielä pari tuntia ja keskustelimme mm. tanssimusiikin lain alaisuuksista. Käytimme siis vapaa-aikamme työasioihin. Itse siirryin kuuden aikoihin nukkumaan ja odottamaan aamun ruoka hetkeä…

22.08.2009 RUISSALO, Turku

Puolen päivän aikoihin alkoi koko humppaseurueemme olla jalkeilla. Aamukaffet keiteltiin itse. Kahvin jälkeen oli aika lähteä etsimään syömistä. Päivä oli jo niin pitkällä että samaan syssyyn tuli syötyä aamupala että lounaskin. Hurjaa tää syöminen.
Juttujen taso ei yön aikana ollut parantunut ollenkaa. Sama yhtä hyvä taso oli tallella.
Allekirjoittaneen selkä jatkoi kenkkuilua. Onneksi pikku A.n varastosta löytyi myös särkylääkkeitä joten niillä sai oloa vähän helpotettua. Seuraavaksi oli aika suunnistaa kohti Turkua. En ole Turussa käynyt vielä yhtään reissua ettei jotakin paikkaa kolottaisi. Päätä särkee aina kun kyseiselle paikkakunnalle eksyn. Turussa käytiin kaffella ja osa porukasta söi myös jäätelöä. Torilla ihmeteltiin puluja siis näitä lintuja ja Mersua jossa oli valot päällä.
Joskus puol viiden aikaan rokkariryhmämme suuntasi kohti Ruissaloa. Jälleen sitä reittiä vähän etsiskeltiin kuten viimekin kerralla. :D No tulipahan Turku tutuksi vai miten se oli?
Tällä kertaa orkesterimme ei soittanut Ruisrokissa vaan suuntasimme kylpylään.
Ensimmäiseksi menimme kysymään huonetta missä voisi lorvia ja vaihtaa vaatteita. Viisi henkinen seurueemme sai sviitin että pätkähti! Mahtavaa! Leposijojakin oli tarjolla joten neljä öistä kulkijaa oli pitkin poikin huonetta. Suvi oli ainut joka pysyi tolpillaan. Siis ihan selvä ykköstykki! Puoli seiskan aikoihin 3/5 osaa porukasta lähti syömään. Me Anssit jäimme vielä hetkeksi viettämään laadukasta torkkumis aikaa. Lopulta mekin kömmimme syömään. Ruoka oli jälleen hyvää. Ja pisteet Ruissaloon vielä tämmöisellä herkulla kun lakkahillo ja juustoleipä. Mahtavuutta jälleen!! Sitten alkoi se illan hauskin osuus. Nimittäin raskaitten kamojen kanto. Ne laitteet ei kevene. Ei sitten millään. Kattaus sisälle ja pystyyn. Soundchekkiä ei paljon tehty. Tämän jälkeen vedettiin humppahaalarit ylle ja valssi musiikkia oli tarjolla kärkeen. Jälleen herkkää. Ilta meni leppoisasti ja puoli kaksitoista oli jo ilta taputeltu. Koko neljän setin ajan olin odottanut että päästään jälleen kantamaan kamoja. Vallan hyvällä sykkeellä ne jälleen läjään meni ja reilussa puolessa tunnissa oltiin pihalla mölyämässä niiden kamojen kanssa. Ääntä löytyi kamoja nostellessa varmaan yhtä paljon kuin yleisurheilun MM-kisoissa kuulantyöntäjillä. Hurjaa!
Siitäpä sitten Mersun keula kohti Jyväskylää. Itse käytin matkan lähinnä nukkuen. Tai yritystä ainakin oli. Yks tauko muistaakseni pidettiin. Juotiin kaffet ja jatkettiin sitten.
Jyväskylään päästyämme me Jukan kanssa uhmasimme aamunhämäryyttä ja jatkoimme kohti Kajaania. Yks tauko pidettiin matkalla. Kahvia näillä reissuilla kuluu. Eipäs siinä yhdeksän aikoihin oltiin Kajaanissa ja homma oli valmista kauraa. Raju reissu jälleen!

Seuraavaksi menopassissa on Pieksämäki ja Veturitallit. Sinne sitten tämä raivoisa rock ryhmä junailee jotenkin paikalle. Sitä odotellessa nami nami ja pusi pusi. Halikaa toisianne ja tanssikaa, se piristää.

-Iso A-

01.08.2009 RAVINTOLA HELMI, Kuhmo

Rakas ajopäiväkirja. Kävimme tuottamassa yleistä pahennusta viime lauantaina Kuhmossa. Paikkana oli Tanssiravintola Helmi. Eli entinen Känsäkoura.

Jäsen J:n kanssa lähdimme puoli viiden aikaan kohti Kuhmoa ja paikalla oltiin vähän ennen kuutta. Siinä pihalla odoteltiin ja pideltiin välillä sadettakin. Kiviä ei potkittu koska asfalttipihalla niitä ei paljon ollut. Seiskan aikoihin ravintolan henkilökuntaa tuli paikalle ja roudasimme kyydissämme olleet tavarat ylös. Paikassa oli siis portaat. Nuo portaat ovat aina roudaavan ihmisen pahimipia vihollisia.  Arto ja Anssi ilmestyivät paikalle joskus kahdeksan jälkeen, jolloin pääsimme kantamaan laitteita. Itsehän kannoin molemmat meidän subbarit ylös yksin. Periaatteella periksi ei anneta, eikä varmasti tarvi auttaa prkl! Kattaus pystyyn ja odottomaan illan pelin alkua.
Ennen soittoa pikainen ruokailu. Pizzaa oli tarjolla. Kymmeneltä alkoi soitto. Paikka oli perinteinen tanssipaikka joten kaikki perustanssi musa upposi. Paitsi eräs naisasiakas olisi halunnut että pitäs soittaa rokkia. Joka ikisen kappaleen jälkeen me saimme kuulla tuon lauseen. Vaikka meillä rokkarin elkeet kenties onkin, niin me soitamme poppia. Ne rokkibändit on sitten erikseen! Lisäksi jälleen tuli liian lujaa! Ei mene vieläkään tällä firmalla hyvin. Seuraavalla kerralla paremmalla onnella? Ilta loppui puoli kolme sunnuntai aamuna. Oli aika pakata tavarat että ehtii vielä pyhäkirkkoon. Illan kruunasi se että minua luultiin ravintolan asiakkaasi ja poke oli poistamassa minut baarista. No niin ei kuitenkaan käynyt ja jouduin roudaamaan  myös. Kamat kyytiin ja taas mentiin kohti koteja.

Rakas ajopäiväkirja tässä tärkeimmät tällä kertaa.

 Ja sit kasku: Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.

 Helluri

 -Iso A-

25.07.2009 NUIJAMIESTEN LAVA, Ylikiiminki ja 26.07.2009 METSÄLINNA, Ristiina

No niin kello on torstaina 12.04 ja aika laittaa näppäimistö sauhuamaan.

Lauantaina kävimme keikkailemassa Ylikiimingissä Nuijamiesten lavalla. Jukan kanssa lähdettiin puoli neljän aikaan Kajaanista pelipaikalle. Matka sujui leppoisasti, tosin juttua ei enää hirveesti meno matkalla irronnut. Liekkö syynä ollut se että edellisten reissujen jälkeen oli kaikki asiat puhuttu halki. En tietää mä voi. Pelipaikalla oltiin jäsen J:n kanssa ensimmäisenä. Kierreltiin ja kaarreltiin lava ympäri ja potkittiin kiviä. Hienolla paikalla joen varressahan tämä lava oli. Pian myös valkoinen hyökkäysvaunu ilmaantui pihaan ja oli aika ROUDATA. Mahtavaa. Jälleen kerran kannoimme painavia laatikoita ja kaappeja. Pian oli vermeet pystyssä ja vähän siinä soundchekkiä tehtiin. Äänenpaineet olivat sopivat heti alkuun koska minulle käytiin ilmoittamassa että nyt tulee liian lujaa. Tästä murtuneena vetäydyimme taukotiloihin syömään pullaa ja juomaan kahvia. Takahuone tarjoilu oli kunnossa. Ja tanssipaikan grilliltä sitten illan aikana haettiin muut syömiset. Paikassa oli myös karaokea ja yökerho. Eri rakennuksissa toki. Yökerho oli pettymys koska siellä itsensä tunsi erittäin vanhaksi. Siispä oli paree pysyä kansantanhujen parissa. Me popparit vedettiin perus keikka jälleen. Tuli kaikkea humpasta sambaan. Ja pro tasolle päästiin kun kaksi settiä oli vaan soittoa. Aivan mahtavaa! Ei muuten väsyttänyt kotimatkalla kun näin vähän soitettiin. Illan toisena bändinä oli Sauli ja Ekstaasi. Roudaus nopeudesta menee kyllä pisteet tälle bändille. He kun olivat kamansa illan päätteeksi laittaneet läjään, me vielä purimme omiamme. Kotimatka takaisin Kajaaniin meni jälleen vallan mahtavasti. Juttujen taso oli taas huonoa kuten aina ennenkin. Kotona pää tyynyyn ja odottamaan sunnuntaita…

Sunnuntain tanhut 

Sunnuntain iltapäivätanssit olivat Ristiinassa ja Mehtälinnassa. Viiden aikoihin iltapäivällä oltiin paikalla. Purettiin tarvittavat kamat ulos autosta ja lavalle pystytys hommiin. Illan tanssimusiikin soitosta vastasi yhdeksän miestä ja Suvi. Paikalla oli myös Yölintu. Tanssit alkoi seiskalta. Me soitettiin kaksi settiä ÖK:lla alkuun. Itsellä oli ääni vähän tukossa, mutta periksi ei anneta per…una. Täälläkin paikassa äänenpaine oli kuulema liian kova joten neljän keikan saldoksi muodostui se että joka paikassa tuli liian lujaa. Ja orkesteri ei soittanut edelleenkään masurkkaa tai polkkaa. Huonosti menee tällä firmalla...
Illan musiikillinen anti meni niin että Suvi tuli kolmannelle vuoroparille mukaan ja jälleen kerran Kuunsiltaa saatiin soittaa. Tässä ihan liikuttuu. Hieno intro, hieno intro… Yölintujen viimeisen setin jälkeen me siirryimme vielä Öökkösinä lauteille puoleksi tunniksi. En muista mitä edes soitimme. Olin niin liikuttunut siitä Kuunsiltaa biisistä. Roudaus alkoi välittömästi viimeisen valssin jälkeen. Miestä ja tavaraa oli joka puolella. Soittopelit Mersun kyytiin ja loput tavarat perhe Volvoon. Oli hivenen täynnä tavaraa tuo allekirjoittaneen perheauto. Siitäpä sitten lähdettiin kurvailemaan kohti Joensuuta. Ensimmäinen pit stop oli Varkauden Apsilla. Autolla juottohetki ja matkustajilla taukohetki. Jukalle ei olisi avaimia pitänyt jättää kun menin sisällä käymään. Kun tultiin Suvin ja Arton kanssa takaisin autolle niin jäsen J leikki auton takapenkillä kauko-ohjatulla keskuslukolla. Siellä pimeällä ABC.n parkkipaikalla vaan Volvon vilkut vilkkui. Oliko väsymystä ilmassa?
Matkalla Joensuuhun kuuntelimme myös klassista musiikkia. Kunnon taidetta siis. Mutta mitäpä me humppamuusikot semmoisen päälle ymmärrettiin. Joensuun päässä pysähdyiin jälleen ABC:lle. Sittenpä kurvaus Joensuun keskustaan ja Arto jäi kyydistä pois. Minä, Suvi ja Jukka voitettiin taas matka Kajaaniin. Hirvikin meinasi taas juosta auton eteen, mutta säikähdyksellä selvittiin. Toiset olivat uneliaita loppumatkasta. Itse olin yllättäen virkeä. En tiedä mistä se johtui. Kajaanissa Jukka vietiin kotia ja Suvi jäi Kajaanin Abc:lle odottamaan seuraavaa keikkareissua…

Ja loppu kevennys: Hullu paljon työtä tekee, viisas käy sossussa.

Heippa!

-Iso A-

22.07.2009 TULENLIEKKI, Leppävirta ja 23.07.2009 MAANINGAN KASINO, Maaninka

Jeah! Iso-A on palannut taas vihastuttamaan ja ihastuttamaan kirjoituksillaan.

Katotaan muistanko enää mitään oleellista keikoista.

Pikku lauantain humpan ja jenkan katkuiset tanssit soiteltiin Leppävirralla ja Tulenliekissä.
Matka Kajaanista alkoi kohti tapahtuma paikkaa varttia vaille kolme. Alun perin tarkoitus oli kurvata Joensuun kautta ja hakea Arto mukaan mutta treeni kämpän pihassa tajuttiin että ei allekirjoittaneen tila Volvoon enää yhtään ihmistä mahdu. Saati tavaroita. Siispä Arto kurvaili pelipaikalle omalla autolla. Meidän Kajaanin ryhmäläisten matka meni mukavasti, tosin itseä alkoi turhauttaa nämä jotkut kanssa autoilijat jotka satasen alueella ajoivat kuuttakymppiä.
Kuten Pyttiksen reissun jälkeen totesin, niin jos näette punaisen perhe Volvon ilmaantuvan taustapeiliin niin päästäkää se ohi! :)  
Legendaariseksi Öiset Kulkijat kantapaikaksi on muodostunut Pitkälahden ABC Kuopiossa.
Siellä me pysähdyimme väli kalj.. eiku siis kahville. Kymmenen minuutin tauko ja taas jatkettiin matkaa. Tulenliekin pihassa minä, Jukka ja Suvi oltiin 18.03 paikallista aikaa.
Myös Arto ja Anssi olivat saapuneet ja purkivatkin jo kuormaa.
Tärkeimmät tavarat sisään ja menimme syömään. Ruoka oli maittavaa ja salaatti sisälsi myös mansikan per nuppi. Rock!
Syötyämme kävimme roudaamassa omat vähät kamamme näytille illan soittoa varten.Illan soitot alkoivat kahdeksalta. Me öökköset soiteltiin alkuun pari settiä. Sen jälkeen taas Suvi päästettiin irti kera tamburiinin. Paikallahan oli myös toinen orkesteri jälleen. Yölintu nimittäin.
Ja Suvin ensimmäisen setin jälkeen mentiin taas vuorotellen ilta loppuun. Me käytiin vielä äijä porukalla viimeiselle vartille vetämässä parit slovarit ja valssit. Ilta oli taputeltu.
Vaateen vaihto ja alkoi kamojen purkaminen. Tavarat kun saatiin kyytiin, niin jokainen hajaantui erisuuntiin. Paitsi minä ja Jukka jäätiin yöksi Tulenliekkiin. Pentille lähtee täältä iso käsi ja iso kiitos majoituksen järjestämisestä! Mahtavuutta oli tämä!

Torstai toivoa täynnä
Aamulla herättyämme siinä mutusteltiin ruisleipää ja lopulta siirryimme yläkertaan aamukahville.
Jonkun aikaa siinä aikaa tapettiin kunnes päätettiin että nyt lähdetään liikenteeseen.
Matkalla käytiin Siilinjärvellä Kasurilan Shellillä syömässä lounas. Hyvät olivat ruoat! Suosittelen!
Kahden aikaan iltapäivällä oltiin Maaningan kasinolla. Siinä käytiin Jukan kanssa tutustumassa illan pelipaikkaan. Kotvan päästä paikalle ilmaantui järjestävän tahon edustaja ja aukoi meille ovet. Paikassa oli kaksi takahuonetta ja kaksi sohvaa. Tämähän tarkoitti sitä että jätkät pääsi vetämään hirsiä vähäksi aikaa. Siinä joku puoli tuntia makoiltiin.

Päätimme että lähdetään käymään taas kahvilla. Ei muuta kun auto käyntiin ja Maaningan keskustaan. Pieni kylähän sieltä löytyi. Ja kahvila. Kupit kahvia ja munkit syötiin ja juotiin.Takaisin auton rattiin ja kasinolle. Sohvat houkutteli öistä kulkijaa joten jälleen pistimme itsemme pitkälleen. Makuuhaava oli lähellä tulla.  Yölinnun bussikin ilmaantui jonkun ajan päästä jälleen pihaan. Siinäpä mekin oltiin jo jalkeilla pikkuhiljaa ja mentiin sitten Jukan kanssa auttamaan kamojen siirrossa. En tiedä oliko meistä hirveetä apua mutta yritystä ainakin oli.  Pian myös valkoinen keikkaratsu saatiin pihaan ja jatketiin roudaamista. Basso Anssin kanssa laiteltiin  omat vähät kamat pystyyn. Illan peli toisti Tulenliekin peliä. Me soitimme jälleen pari settiä alkuun ja sitten taas Suvi iski tamburiinin kera takaoikealta lauteille. Viimeisiä valsseja emme täällä paikassa soittaneet vaan Yölintulaiset hoisivat sen puolen tällä keikalla. Yhden aikoihin alkoi taas tavaroiden purkaminen. Paikallisia humpan kuuntelijoita oli lavan edustalla melko monta kun roudaaminen alkoi. Kaikilla sama kysymys että missä se Simo on? No siihen pystyi vastaamaan kuten Suvikin aina laulaa että ”en tietää mä voi”!  Kamat menivät jälleen näppärästi kasaan ja autoon. Aivan mahtavaa toimintaa jälleen. Siitäpä sitten kotimatkalle. Allekirjoittaneelle tuli Maaningan reissulla rosvo sektori. Pelti poliisi kuvasi minusta ja Jukasta uuden keikkajulisteen. Aionkin sitten käyttää Jukan keikkapalkan sakkojen maksamiseen. Ja lupaan julkaista sen sakkokuvan ÖK:n sivuilla kunhan se joskus tulee jos tulee.

Seuraava keikka on Ylikiimingissä ja Nuijamiesten lavalla. Siellä nuijitaan taas jenkkaa ilmoille. Masurkkaa ja polkaa ei meidän puolesta taida tulla. Tälläkään kertaa.

Ja laitan lopuksi vielä kiitokset Yölinnulle taukomusiikista. Molemmat keikkaillat olivat mitä parhaimpia taukomusiikkien osalta koska Koster-valssia ei tullut.

Ja kevennetään hieman:

Miksi suutarit ovat juoppoja?
Ammattitauti. Kenkien  teko-ohjeessa (=heidän Pharmaca) sanotaan: "Kun kenkien teko aloitetaan, OTETAAN  TUKEVAT POHJAT..."

Kiittäen ja kumartaen!

-Iso A-

11.07.2009 RAVINTOLA MARINKA, Tohmajärvi

Hello boys and girls and groupies! Nyt täydennetään ajopäiväkirjaa jälleen, mutta lyhyesti tällä kertaa.

Öiset Kulkijat orkesteri nähtiin viime lauantaina jälleen Seppo Rädyn ja Katri Helenan kotiseuduilla, eli Tohmajärvellä. Paikkana tietenkin ravintola Marinka. Koko porukka oli koossa kuuden aikoihin illalla peli paikalla ja aloimme roudaamaan kamoja. Jukan kanssa oltiin jo vähän enemmin paikalla ja kävimme katsomassa miltä sisällä näyttää.

Ravintolan takana oli pari venäläistä täysperävaunullista rekkaa parkissa ja toinen niistä oli lähellä taka-ovea.  Kun ravintolapäällikkö kävi avaamassa meille taka-oven valmiiksi roudausta varten, niin heräsi kysymys että noinko isolla autolla tulimme. No emme suinkaan vielä rekkaan ole siirtyneet kamojen kuljettamisessa. Ainakaan vielä. :)

Kamat liikkuivat ja menivät jälleen näppärästi pystyyn. Kamojen pystytyksen jälkeen oli aika siirtyä syömään. Maringassa on hyvät pitsat ja jälleen sellaiset saimme. Kiitokset jälleen kokille. Hyvää oli!!

Aloitimme illan puol kymmenen ja soitimme kaikkea mahdollista. Pää-asiassa beatti komppia!Tanssikansaa ei ollut oikeastaan ollenkaan. Siispä ei jenkkojakaan kuultu. Harmittaa. Taukomusiikkina ilmoille pääsi taas vahingossa Koster valssi. Iltani oli pilalla jälleen. Iltaa kesti puoli kolmeen joten saatiin koko kansio soittaa jälleen läpi. :) No jäi sitä jotakin vielä soittamatta. Esimerkiksi ne jenkat. Eipä siinä muuta sitten kun kamat jälleen läjään. Tuo pakkaaminen paranee joka kerta. Jälleen Mesen takatilaan saatiin kamat tiiviimmin. Kohta meille mahtuu kyytiin toinen samanlainen satsi kamoja.

Me lähdettiin jäsen J:n kanssa kohti Kajaania ja Arto ja Anssi kohti Joensuuta. Tosin Joensuun läpi mekin mentiin. Väsymystä oli ilmassa jälleen loppumatkasta. Nurmeksen ABC-asema käytiin katsomassa mutta se ei ollut auki joten kahvi jäi haaveeksi. Lopulta kuuden jälkeen oltiin Kajaanissa.

Nyt sitten seuraavana ÖK:n menopassissa on Naapurinvaara. Suvikin on siellä sitten paikalla joten ei muuta kun kaikki joukolla kattoo! Vauhtia ja vaarallista Tiikerihai humppa on tulossa! Voin luvata. Itse vaikenen Napiksen keikan ajaksi, joten näin ollen ajopäiväkirjapäivitysvastuu siirtyy Suville, Anssille, Artolle tai Jukalle. Eli nyt rakkaat bänditoverit, annan teille mahdollisuuden kerrankin tuottaa jotain laadukasta tekstiä tähän.

Heippa!

-Iso A-

04.07.2009 VIIKATENIITON MM-KISAT PELLOLLA JA
NUORISOSEURANTALO, Liminka

Hyvä ajopäiväkirja. Taas tulee jotain epämääräistä kirjoitusta siitä että Suvi ja me pojat oltiin keikalla roudaamassa kamoja.
Lisäksi rakas ajopäiväkirja, pahoittelen myös lukemattomia kirjoitusvirheitä joita näissä tarinoissa esiintyy. Minulla kielioppi on vähän haussa. En ole koskaan oikein sijan muotoja ymmärtänyt.

Mennäänpä sitten itse aiheeseen. Aamulla varhain kun keli oli harmain, saavuimme Liminkaan, ja Viikateniiton MM-kisoihin. Tai siis AAA-kerho saapui, vahvistettuna allekirjoittaneen vaimokkeella. Kello oli 9.09 kun automme kurvasi pellolle.  Meidän joukkue ei tänä vuonna osallistunut kisoihin, ehkä ensivuonna.
Pakko laittaa nyt kyllä tässä Piialle kiitokset. Me poikain kanssa oltiin sen verran väsyneitä Rotuaari piknikin jälkeen, että Piian piti keikka-auto ajaa Liminkaan. Itse asiassa ÖK:ssa olisi lupaava ura tarjolla jatkossakin. Sen verran hyvin hoitui mm.roudaaminen ja keikka-auton ajaminen. Mahtavaa!
Sään osalta homma meni Esterin piikkiin. Satoi vettä ja oli 10 astetta lämmintä.
Mutta oikeat humpparokkarit vetää vaikka satais jäätä. Eli sateen sattuessa orkesteri soittaa sateessa.
Jäsen J:kin saapui  melko pian paikalle joten alettiin laittaa kattaus esille. Kamat auton lavalle pystyyn ,vähän testiääniä että kaikki toimii, ja sitten siirryimme hernekeitolle.
Hernari oli hyvää pitkästä aikaa. Tuli ihan armeija mieleen.  Pian myös Suvi saapui paikalle ihastelemaan kun komppania ÖK veti hernerokkaa antaumuksella. Syötyämme suunnistimme rekan viereen ihmettelemään mitä tulisi tapahtumaan. Ohjelma alkoi Rap esityksellä. Rantakylän koululaiset olivat tehneet oman räppi kappaleen. Tulevia Cheekejä, tai kenties Elastisia on tulossa Limingasta.  Sanokaa mun sanoneen. Tämän jälkeen Suvi ja ÖK valtasi lavan. Soitimme kappaleita humpasta sambaan. Kolme varttia tehokasta soittoa jonka seurauksena pellot ja vesakot oli myrkytetty humpalla.
Tämän jälkeen alkoi kamojen purku ja pakkaus. Oli aika siirtyä seuraavaan keikkapaikkaan, Limingan nuorisoseurantalolle. Matkan pituus oli ehkä kilometri. Perille päästyämme aloimme roudaamaan jälleen kamoja. Suvin sivuilla on kuvia tästä roudauksesta. Katokaapa täältä!
Lavalla oli tilaa runsaasti joten levittäydyimme väljästi lavalle.
Kamojen pystyttämisen jälkeen oli aika vetää happea jonkun aikaa. Porukka hajaantui eripuolille.
Kuuden aikaan oltiin sitten jälleen pelipaikalla. Treenattiin biisejä pari tuntia. Kahdeksalta laitettin tunniksi levymusiikkia. Ei tullut Kostervalssia tällä kertaa. Mahtavaa!
Illan alussa tauko huoneessa ei ollut mitään juomista tai syömistä tarjolla. Meidän oma kävelevä raideri Basso-Anssi meni järjestäjän tykö kysymään että oisko mitään juomista/syömistä mahdollisuus saada. Kahvia tuli ja iso kanisteri lähdevettä alkuun. Ekalle tauolle oli järjestäjä luvannut meille myös syömistä ja juomista taukohuoneeseen.
Ysiltä joukko Öökkosia hyökkäsi lauteille. Tällä kertaa soitettiin sitten ihan perinteistä tanssimusiikkia alkuun. Jenkatkin tuli tällä kertaa! Käden alitanssejakaan ei ekalle setille soitettu.
Kun palasimme lavalta ekalle tauolle niin Basso Anssi-raideri oli toiminut,  ja takahuoneessa oli leipiä, kahvia ja limpparia tarjolla. Hurjaa! Anssista tais tulla ÖK.:n  raideri.
Ilta jatkui sitten kera Suvin parin setin ajan. Menoa ja meinikiä oli jälleen.
Kävimme vielä yhden setin soittamassa ÖK:lla loppuun. Meno oli niin hurjaa että encorena käytiin vetämässä vielä Somerjoen Valot viimeisten valssien jälkeen. Humppa oli jälleen tehnyt tehtävänsä.
Kamat purettiin hyvällä sykkeellä jälleen pois ja auton kyytiin. Siinä taas nää perus lätinät loppuun ja jokainen hajaantui sitten eri suuntiin.

Seuraava hyökkäys menee sitten taas Pohjois-Karjalaan ja Tohmajärvellä.
Rakkaat Masurkan ystävät tää oli tässä.  Kulkeissaan osio vaikenee, mutta vain viikoksi…

Loppuun humppahuumoria:

Blackmetalisti antoi ensijulkaisulleen nimeksi "Demoni".

See you!!!

 -Iso A-

26.06.2009 VPK, Pyhtää


Heippa juurimuusiikin ystävät! Iso-A iskee jälleen ilman paitaa loma tunnelmissa ja suoltaa taas jotain elämää suurempaa. Eino Leino kääntyy haudassaan. Perjantai illan kokoontumisajot järjestettiin Pyhtäälle eli kuten kylteissä luki hauskasti Pyttikselle.
Matka meni pelipaikalle vallan mukavasti. Jäsen J ei tällä kertaa keikalla ollut mukana joten matkaseuraksi nappasin käskevän navigaattori naisen lisäksi toisen nais henkilön. Jääköön arvoitukseksi kuka se oli.  Hellettä pukkasi joten matkustaminen sai aikaan pientä nihkeyttä.
Lisäksi oma aikataulu pissasi taskuun kun joitain ritari ässiä veti satasen alueella kuuttakymppiä. Tästä tuskastuneena voin avautua tänne ja sanoa kaikille teiden ritareille että jos näette peräpeilissä punaisen Volvon jolla on kiire, niin päästäkää se ohi. Kiitos ja anteeksi!!
Nyt kun olen tunteeni päästänyt julki, niin siirryn itse aiheeseen.

Muut Öökkoset ja Suvi olivat jo paikalla kun saavuin paikalle. Koko kattauskin oli jo melkein pystyssä ja pian virittelimme vehkeitä illan peliä varten.
Jukka ei ollut tällä keikalla siis mukana, mutta jäsen J korvattiin toisella J:llä.  Leskisen Jani hyppäsi illaksi ÖK:n viihdytys joukkoihin. Aivan pro kaveri ja pro meininki.
Kiitos ja kumarrus Janille!   :)
Kun desibelit olivat kohdillaan, siirryimme kesämies asuista humpan renkuttajan vermeisiin.

Sitten itse taide pläjäykseen.
Kahdeksalta alkoi armoton rock tuuttaus. Eli valssi musiikkia ruusuista ja elämän aalloista.
Herkkää herkkää heti kärkeen.  Setti kuleksimasta ja tauolle. Jälleen kerran valitsin ensimmäiseksi taukovalssiksi Koster-valssin. Kyseinen kappale saa itsessä näppylöitä aikaan mutta taas kerran sen soimaan laitoin, perhana. Seuraavalla keikalla rakkaat joukkue toverit muistuttakaa, etten soita sitä kyseistä valssia tai sitten mä poistan sen soittimen bitti-avaruudesta.
Seuraava setti kehiin. Spiikkasin Suvin lauteille. Suvin mikkijohto pysyi tällä kertaa paikallaan eikä lähtenyt irti. Hurjaa! Suvi veti jälleen homman himaan. Rock!
Nyt kyllä vaan koko bändi poikkesi pahasti linjasta että jenkkaa ei soitettu koko iltana. Seuraavassa keikkapaikassa lopetetaan Elvistely ja vedetään jenkkaa. Abu Hassani on seuraavassa keikkapaikassa kymmenen vaimon kanssa ihan Rempallaan. Tää on lupaus!Niin ja emme suinkaan olleet täällä keikkapaikassa yksin soittamassa. Muuan tuntemattomampi Yölintu-orkesteri oli paikalla myös. Yölinnun viimeisen setin jälkeen käytiin vähän soittamassa vielä sosiaalista tanssimusiikkia, kunnes tuli aika täyteen ja viimeisenä tuuttasimme Rantapalmu valssin käyntiin. Sen jälkeen kiitimme ja ryhdyimme kaivamaan itsestämme sitä pientä roudaria.
Kamat pakkaantuivat jälleen mallikkaasti. Mersu oven eteen parkkiin ja kamat kyytiiin. Homma saatiin pakettiin. 

Seuraavana kokka on kohti Liminkaa.  Saa nähdä että osallistuuko Suvi/ÖK joukkue Viikateniiton MM-kisoihin…
Meidän porukka veisi kuitenkin tuon koko homman ylivoimaisesti joten jätetään se väliin tällä kertaa tasoituksen vuoksi.. Sen sijaa meidän retkikuntamme valtaa alaa ja tuottaa sopivaa humppatahtia jonka tahdissa on varmasti mukava niittää ja loppuillasta myös tanssia.

Sitä odotellessa kerron taas mauttoman vitsin loppuun.. 

Mitä tapahtuu jos kuuroutuu Anssi Kelan konsertissa?
- Kela ei ainakaan korvaa! 

Lomatunnelmissa 

-I.S.O-A-  


ÖISET KULKIJAT JUHANNUS 2009 19.6.2009-20.06.2009    

20.06.2009 VEHMASSALMEN TANSSIPAVILJONKI, Vehmaa

No niin.. nyt sitten jatkuu tämä kirjallinen ossuus kokovartalopuudutus juhlan osalta. Ulkona paistaa aurinko ja on 25 astetta lämmintä joten on hyvä tehdä konttorirotan hommia välillä. Katotaan nyt muistanko enää mitään reissusta..

Sieltä Jormuan lavalta oli aika muutaman tunnin unten jälkeen siirtyä taas auton rattiin, ja Vehmaalle. Yhdeksän aikaan aamulla olimme jäsen J:n kanssa Kajaanin ABC-tornin juurella odottamassa Suvia. Pianpa Suvi saapuikin ja oli aika lähetä kurvaamaan kohti etelää. Suomen kesässä voi törmätä eri vuodenaikoihin. Varsinkin kun matkustaa 700 km. Näin kävi meille. Välillä paistoi aurinko, hetken päästä saatoi kaatamalla vettä ja välillä tuli jäätä. Sanotaanko että aivan sairasta touhua. Kuopiossa Pitkälahden keltaisentornin juurella oli ensimmäinen tauko.

Pieni kahvitauko oli paikallaan. Suvi oli myös leiponut joten tarjolla oli muffinseja ja lettuja. Aivan mahtavaa! :)
Siinä me istuimme keskellä ABC-aseman parkkipaikkaa ja söimme omia eväitä. Taustalla soi kunnon vanhan ajan musaa ja koivut heiluivat. Kunnon festari meininki. Rock!  Okei, ehkä tämä oli vähän romantisoitu tapa kertoa meidän tauosta joten palataanpa arkeen ja todellisuuteen. ABC:n pihassa vaihdoimme myös kuskia. Suvi istui ratin taakse. Kuskin vaihtokin tapahtui niin että minä kiersin auton. Suvi taas oli sen verran ”pelimies” että vaihtoi paikkaa ihan vaan siirtymällä kuskin penkille. Suunniteltiin että onnistukohan toi sama lennosta.  Minuun tosin olisi voinut sattua jos olisin satasen vauhdista lähtenyt kyydistä pois. Takas ruotuun. Siitä matka jatkui vallan leppoisasti, paitsi mitä nyt vettä tuli välillä kaatamalla. Osa kanssa autoilijoista pysähtyi tien poskiin. Mekin kävimme vähän aikaa bussipysäkillä olemassa mutta jatkettiin hetken päästä matkaa.

Pian Jyväskylä tuli vastaan. Pohdimme tässä vaiheessa että ovatkohan Arto ja Anssi lähdössä jo liikkeelle. Olisi pitänyt soittaa että ryhmä Kajaani menee suoraan Vehmaalle. Pojat olivat meitä odotelleet. No hommat meni kuitenkin ok loppupäässäkin. Me pidettiin seuraava tauko Orivedellä. Käytiin syömässä. Ruuat olivat hyvät. Pysähdyimme loppumatkasta melkein joka 100 km välein. Toisaalta väsymys painoi silmää niin tauot olivat kyllä poikaa. Lähempänä Loimaata pysähdyimme jälleen yhdelle huoltoasemalla tauolla. Suvi tarttui jälleen rattiin. Jäsen J ryhtyi lukemaan kirjaa joka kertoi sanoittamisesta. Saammekohan pian kuulla jonkun hitin? Yksi siltatyömaa me mentiin vallan vauhdikkaasti yli. Suvi ei paljon hiljentänyt joten auto tais mennä melkein neljä pyörää ilmassa pompun yli. Jukka luki rauhassa kirjaa takana syöden jäätelöä, eikä ollut varautunut niin vauhdikkaaseen menoon. Meinasi mennä jäätelö väärään kurkkuun. Nauruahan tuo tilanne aiheutti.Itse asiassa koko matka sisälsi jälleen aika paljon naurua ja kohellusta. Johtuikohan siitä että kaikki olivat enemmän tai vähemmän väsyneitä.

Humpaten ja jenkaten….

-Big A-

 19.06.2009 JORMUAN LAVA, Kajaani

Hellouuuuuu everybody… Kokovartalopuudutus juhla eli juhannus on saatu juhlittua. Nyt sitten on aika yrittää muistella mitä tapahtui. 
Juhannus aattoona meidän Rock ryhmä kokoontui jälleen.
Teimme humppataikoja ja pistettiin omalta osalta tanssit pystyyn juhannusaattona Jormuan tantsilavalla. Itsellä oli nyt todellinen kotikenttäetu. Hurjaa!
Suuresta liikutuksesta johtuen olin ÖK:sta ensimmäisenä paikalla. Hyvä ettei kyynel tullut silmäkulmaan. Sitten Kajaanin lahja suomen jenkkamusiikille, jäsen J, kurvasi seuraksi pihaan valkoisella Saabilla. Toi Sambula on sitä kaliiperia että sillä täytyy yks keikkamatka johonkin kyllä vetästä. Arto ja Anssi saapuivat kera Messerin pihaan myös hetken päästä, joten pääsimme kantamaan laitteita.
Juhannusta ei tarvinnut lauteilla yksin viettää, sillä pelissä mukana olivat myös Eija Sinikka sekä Markku Aro ja Diesel. Ja ÖK. 
Tällä kertaa nämä kansantanhut kestivät varttia vaille kolmeen. Diesel-orkesteri aloitti pelin ja me sitten heti perään jatkoimme tanssikansan viihdyttämistä. Lauteilla ei mikään  lämmin ollut. Meidän ekan vedoksen jälkeen Markku Aro jatkoi viihdyttämistä ja me siirryimme takahuoneeseen viettämään laatu-aika keskenämme. Säestimme myös Eija Sinikkaa tällä reissulla. Eija oli mahtava ja pitkästä aikaa vedimme todella perinteistä tanssimusiikkia. Homma meni vallan mallikkaasti kun suoraan vaan lauteille mentiin ja alettiin soittaa. Eija huusi numeron ja sitten mentiin. Hurjaa!! Eipä siinä kaksi settiä Eija Sinikan kanssa ja vielä encore päälle. Kanssasi sun kappale jäi soimaan päähän. Tarttuva biisi.  Markku Aron jälkeen me käytiin loppuun vetämässä vielä 6 biisiä. Tässä vaiheessa kovin montaa paria ei lavaa enää kiertänyt.  Viimeisen valssin jälkeen alkoi armoton kamojen purkaminen. Kamat olivat pian läjässä ja pakkasimme ne Messerin perään. Anssi ja Arto lähtivät menemään kohti Jyväskylää. Jäsen J ja allekirjoittanut siirtyivät kotiin omiin sänkyihin odottamaan herätyskellon sointia..
Aamulla mentäisin taas ja kohti Vehmaata… Hurjaa!

Johtotehtäviin saataisiin sitten Suvi jälleen mukaan... 

Jatkuu…

-Iso A-

12.06.2009 RAVINTOLA PITKÄ-JUSSI Kurikka

23.05.2009 TOMMOLAN SUURLAVA, Mäntyharju

Me siis Jukan kanssa lähdettiin aiemmin jo Tommolaan, kun pojat jäivät sitä lukkoseppä odottamaan. ”Jään lukkojen taa... No joo. Vaajakoskella oli ensimmäinen tauko. Ei jaksettu matkustaa kun joku parikymmentä kilometriä. Auton juotto hetki ja matka evästä haettiin myös. Matka oli ihan rentoa menoa kun navigaattorin mukava täti piti meidät suunnassa. Välillä tosin satoi vettä mutta eipä tuo menoa haitannut.
Olimme Jukan kanssa joskus viiden aikaan iltapäivällä Tommolan suurlavan pihassa. Yölintukin oli täälläkin paikalla ja he olivat saapunut paikalle jo aiemmin.
Siinäpä sitä Jukan kanssa alettiin odottaa Artoa, Anssia ja valkoista Meseä. Kiviä ei kuitenkaan potkittu, kun kengän kärjet kuluu siinä hommassa.
Roudasimme Jukan virvelin ja ykkös tomin lavalle lämmitelynä. Saatiin me siitäkin juttua aikaiseksi. Suunniteltiin että jos mä laulan ja jäsen J soittaa virveliä. Erilaiset tanssit olisi ainakin olleet. Toisaalta ihan hyvä ettei tuollainen suunnitelma toteutunut.
Lavan takana oli sohva ja pari kolme nojatuolia. Kulutettiin aikaa ja nukuttiinkin siinä vähän aikaa. Itse nojatuolissa ja Jukka, vanhemman oikeudella, sohvalla.
Seitsemän aikoihin loputkin ÖK:n jäsenet olivat paikalla. Ja päästiin roudaamaan. Suvikin ilmaantui paikalle puoli kahdeksan aikoihin. Kaikki siis olivat yhdes koos. Olimme jälleen tehokkaita. Kamat olivat puolessa tunnissa pystyssä. Tässä tosin auttoi se, että lavalla oli hyvin tilaa, niin sai helposti kaikki pystytettyä.
Mutta tehokasta toimintaa silti. Tunti kun vain oli aikaa ensimmäisiin valsseihin.
Me soiteltiin ÖK:na pari settiä alkuun ja sitten Suvi saapui lauteille.
Suvin ensimmäisen setin puolessa välissä, juuri kun olimme tekemässä matkaa Helsingissä, Muistojen bulevardilla, sammuivat sähköt lavalta. Joku paikan sulakkeista ilmeisesti meni pois päältä. Olimme siis pimeässä. Kunnon Öiset Kulkijat meininkiä siis. Meidän viime syksystä mukana kulkenut huono onni tuntuu aina kummittelevan säännölisin väliajoin pieninä määrinä. Virtaa oli kuitenkin osassa lavan pistorasioissa, joten ei muuta kun jatkojohtoa etsimään ja pian meillä taas soitto soi.
Tässä voisi lainata kuulemaani sanontaa että mitä me ydinvoimalla kun onhan meillä pistorasiat. Sähköt kun saatiin, niin päästiin sieltä Muistojen bulevardiltakin pois. Illan antihan sisälsi jälleen kerran maakunta matkailua Tammerkosken vierestä aina Muistojen bulevardille. Ja lopussa käytiin jopa Tahitilla.  Muutenkin ilta sujui vallan mukavasti. Iltapäivän vesisadekin hävisi iltaa myöten joten kelikin oli ihan hyvä. Illan päätteeksi alkoi sitten kamojen purku. Nyt ei niin kiire ollut ja ihan rauhallisella tahdilla pakkailimme kamat autoon. Morjestelujen jälkeen me lähdettiin jäsen J:n kanssa kohti Kajaania ja loput suuntasivat kohti Jyväskylä. Matka meni tällä kertaa mukavasti.
Pientä väsymystä oli ilmassa jälleen mutta ei niin pahana kuin aikaisemmin.

Nyt sitten jäämme odottamaan helteitä ja uutta kirjoittamisen aihetta.

Sitä ennen pientä loppukevennystä jälleen peliin:

Näin keväällä kannatta muistaa että kaikki tiiliskiveä pienempi on rakkautta.

Rakkain terveisin

 -Iso A alias Kosketinlisko-

Tarina jatkuu...

 -Iso A-

Bileet kesti varttia vaille kahteen. Me soitettiin poikain kanssa sitten viimeinen setti kuleksimasta. Se meni aika beatti voittoiseksi, mutta porukka näky tykkäävän joten mikäs siinä sitten. Valtatie 66 soitettiin myös jälleen. Nyt se tuli sopivasti aiheeseen liittyen kun oltiin Pohjanmaalla. Keikan jälkeen alkoi kamojen kasaus. Koulussa minulle kerrottiin että kun opiskelee datanomiksi, pääsee pukutakki hommiin. No ei ole pukutakkia ollut hirveesti vielä päällä, mutta kauluspaidat päällä me laitoimme kamat läjään. Tämä johtuen siitä että esim. itsellä ei ollut muuta pitkähihaista mukana ja se  kesävaatetus kostautui yöllä. Oli nimittäin melkoisen kolea keli. Basso Anssi totesikin osuvasti että kun on jo toukokuu, niin suomalainen mieshän pukeutuu säästä riippumatta kesävaatteisiin. Soittopelit olivat pian mesen takaloosterissa ja oli aika vaihtaa maisemaa. Kaikki lähti samoja jälkiä takasi.
Matka Kajaaniin sujui mukavasti. Väsymys painoi kyllä välillä mutta selvittiin. Kolme vuotta on jäsen J:n kanssa keikkareissuja kurvailtu ja ensimmäisen kerran näimme muuten hirviä matkalla. Niitä meni jopa tien yli. Hurjaa. Vähän ennen puoli kahdeksaa oltiin Kajaanissa. Yhtään taukoa ei matkalla pidetty. Kun matkalla ei ollut mikään paikka oikein auki.
Seuravaa tekstiä odotelessa heitän taas kaskun peliin...

Minä olen Iso-A, minä en lähde Tampereelle, minä lähden kauppaan… MOIII!

-Iso A- 

21.4.2009 WANHAN TANSSIKELLARI, Helsinki

Morjens taas arvoisat populaarimusiikin ystävät, tästäpä se lähtee taas kuin hauki rannasta tämä meidän kirjallinen ossuus soimaan. Tämä on tosi tarina siitä, kun kävimme sivistämässä itseämme Helsingissä, tuossa kaupungissa jossa mm. on raitiovaunuja, eduskuntatalo ja Tavastia. Meidän kajjjaanilaisten matka tuonne pääkaupunkiin alkoi puoli yhdeksän aamulla. Kävin noutamassa Jukan mukaan ja lähdimme kohti Varkautta. Siellä oli tarkoitus tavata Arto ja jatkaa siitä sitten yhdellä autolla Heinolaan, jossa hyppäisimme Anssin ja Messersmithin kyytiin. Näin myös toimimme. Suvi oli junaillut itsensä Oulusta Helsinkiin rautateitä pitkin. Matka kaiken kaikkiaan sujui leppoisasti eikä ongelmia ollut. Juttujen taso oli taas yhtä hyvää kuin aina ennenkin. Helsingissä suoritimme pienen saitsing ajelun, samalla kun etsimme Wanhan tanssikellaria. Tavastialle ei tällä kertaa vielä päästy. Ehkä seuraavalla.
Pian löysimme sisäänkäynnin pelipaikalle joka meni katutason alle. Siellä maan alla etsittiin Wanhan ovea ja lopulta se löytyikin. Homma meni muuten ok, mutta sitten hajosi Mesestä  kattoluukku. Peruuttelimme autoa parkkiin ja kattoluukku oli auki. Siellä oli sitten betoninen palkki sen verran matalalla että kattoluukku otti siihen kiinni. Särki tuli siitä kattoluukusta sitten. Anssi kävi sitten jälleen Mersun katolla. Ei kai tästä katolla vierailusta ole sitten joku perinne tulossa? Seuraavaksi jalkauduimme etsimään soittolavaa. Parin oven jälkeen löysimme itsemme Wanhan keittiöstä.  Keittiön kautta tapahtui roudaus.  Parit rullakot käyttöön ja kamat liikkuivat vallan näppärästi. Tanssit oli jo täydessä käynnissä kun aloitimme kamojen pystyttämisen. Kello 16.00 oli jo levyt laitettu soimaan. Pian oli kalusto illan peliä varten pystyssä. Teimme parin kappaleen soundchekin ja siirryimme sen jälkeen syömään. Illan soitto alkoi vartin yli kahdeksan ja yhteen asti veivattiin. Tässä paikassa ei saanut soittaa masurkkaa eikä polkkaa. Emme siis kuulleet niitä tälläkään kertaa. Ehkä seuraavalla kerralla. Jenkat sai soittaa ennen puolta yötä ja näin myös teimme.  Pari settiä alkuun soiteltiin mies voimin ja sitten päästetiin kahden setin ajaksi Suvi ja tamburiini irti. ÖK:lla sitten vielä loppun puoli tuntia  ja lopulle aamun puolelle tunnille tuli purkki musiikkia. Sitten aloitimme kamojen purun. Vallan näppärästi sekin kävi jälleen, tosin tahti oli nyt rauhallisempi kuin aiemmin. Johtuikohan tuo rauhallisuus sitten siitä, että meidän jatkojohtovastaava ja roudauksen ykköstykki, Suvi ei ollut näyttämässä esimerkkiä, niin olimme vähän hukassa. Pian kamat olivat kuitenkin kyydissä. Itse pakkailin siinä loppuja kamoja kyytiin samalla kun pojat mietti millä tukkia rikkinäisen kattoluukun jättämä aukko. Kokeili ne Jukan rumpujen tomiakin laittaa siihen aukkoon mutta ei se mahtunut.
Lähdimme siis pelipaikalta avonaisella kattoluukulla. Eihän tuo kylmä kuitenkaan ollut, vaikka pelkäsimme sitä että moottoritiellä alkaa letit liehumaan. Pysähdyimme matkalla yhdellä huoltoasemalla kahville ja energiajuomalle. Samalla pysähdyksellä Anssi kävi tukkimassa kattoluukun aukon muovipussilla ja ilmastointi teipillä. Heinolassa jakauduimme taas eri autoihin. Arton ja Jukan kanssa siirryttiin allekirjoittaneen autoon ja jatkoimme kohti Varkautta. Anssi jatkoi sitten kohti Jyväskylää. Varkaudessa Arto hyppäsi oman auton rattiin ja me jatkettin Jukan kanssa kohti Kajaania. Oli taas väsynyt olo matkalla. Vähän ennen puolta kymmentä oltiin Kajaanissa ja pian pääsi ansaituille ”yö” unille.

Seuraavaa reissua odotellessa heitän tähän loppuun pienen info pläjäyksen...

Keväänhän tunnistaa siitä, kun neitoset keimailevat ulkona (ja ehkä myös västäräkit ja muut kumppania kosiskelevat eläimet). Lisäksi kevään tunnistaa siitä että terassit aukeavat ja tämä voi aiheuttaa katukuvaan hoippuvaa kävelyä. Hurjaa, eiks vaan!

Yksi ja Ainoa

-Iso A-

10.4-12.4.2009 TURUN SEUDUN KIERTUE, Rakkaudesta musiikkiin

-Iso A-

Lauantaina menimme kymmenen aikoihin aamupalalle. Olin ensimmäisenä täyttämässä lautastani.
Pikkuhiljaa kaikki kokoontuivat paikalle. Istuimme puolitoista tuntia aamupalalla ja taas tuli uusia ideoita. Mieleenpainuvimpana suunniteltiin soundchek asut. Eli vaihdetaan soundchekkiin eri vaatteet. Ehdotuksena oli että nämä vaatteet olisivat nahkaa. Eli nahka housut ja sitä rataa. Saas nähdä joko seuraavalla keikalla asut on? Ja Suvi aloitti aamupalalla tarinan iskennän. Eli pieni tarina päivässä ja se jatkuu aina säännöllisin väliajoin. Tarinat eivät liity toisiinsa mitenkään ja kaiken huippuna me bändin jätkät ei sitten tajuta edes noita juttuja. Katsotaan saadanko siitä jotain tolkkua jossain välissä. Lisäksi päätettiin parin tunnin välein pitää ideariiheä--välillä vetäytyä nukkumaan ja taas tavataan ettei ikävä pääse yllättämään.:) Aamiaisen jälkeen lähdettiin Arton kanssa tutustumaan Turkuun. Toiset meni nukkumaan. Käytiin mm. Turun tuomio kirkossa ja kattomassa Aura jokea. Niin ja kanneltiinhan me yksien likkojen ruoka ostoksiakin. Kohteliaisuus jyrää vai miten se oli. Ja Valintatalossa käytiin ostamassa erilaisia juomia ja jäätelöt. Hotellille takasi tämän jälkeen ja toisetkin olivat heräilemässä pikkuhiljaa. Pian lähdettiin uudestaan kaupungille. Tällä kertaa koko porukalla. Tosin pikkuhiljaa porukka harveni. Jukka lähti aiemmin jo hotelille. Ja itsekin jouduin luovuttamaan ja siirtymään sänkyyn. Oli niin väsynyt olo että ei mitään tolkkua. Anssi, Suvi ja Arto jäivät vielä kaupungille. Puoli kuuden aikoihin lähdettiin sitten Ruissalon kylpylään. Matka ei mennyt kommelluksitta. Emme meinanneet nimittäin löytää oikeaa tietä Ruissaloon. Ensimmäinen tie johti suoraan satamaan. Eikun käännös takaisin ja seuraava tie vei vaan kohti Tamperetta. Anssi ajoi auton sivuun. Hyppäsi ulos ja meni paikalliselle grillille kysymään tietä. Ja johan me löydettiin oikea tie. Ruissalossa emme päässeet heti roudaamaan joten meidät ohjattiin suoraan syömään. Siispä lautanen käteen ja päivän ensimmäinen lämminateria oli tosi asia. Ruuat oli kyllä ylihyvät. Syönnin jälkeen oli aika ryhtyä roudaamaan. Tässä vaiheessa pienempi A muisti että takki on autossa, avaimet sen takin taskussa ja ovet lukossa. Yritimme ensin aukoa ovia lukoista Ruissalon meisselillä mutta ei se auennut. Huomattiin että kattoluukku on auki. Ei muutakun Anssi auton katolle. Anssi ryhtyi purkamaan kattoluukun kokonaan pois ja pääsi lopulta sisälle avaamaan ovet. Kiitokset Ruissaloon meisseleistä ja mukavalle portsarille joka auttoi meitä. Harvemmin sitä varmaan joutuu omaan autoon murtautumaan, mutta taas kerta se voi olla ensimmäinenkin. Suoritimme pikaisen roudauksen. Suvihan meillä vastaa roudauksesta. On tän porukan ykköstykki tässä. Tamburiinin soiton lisäksi. Nopeasti laitoimme kamat pystyyn, vaatteen vaihtoon, ja valssia tuuttaamaan tanssiyleisölle. Porukkaa oli mukavasti paikalla. Vanhempaa porukkaa oli paikalla joten otimme tämän huomioon seteissämme. Todella perustanssimusiikkia siis soitimme pitkästä aikaa. Ilta oli myös siinä mielessä harvinainen että meitä pyydettiin laittamaan kamoja isommalle.
Itsestä tämä oli kenties tämän reissun paras keikka. Tunnelma oli mitä mukavin. Porukka kun tanssi kokoajan ja olivat siinä meidän lähellä, niin siinä oli vuorovaikutusta molemmin puolin.  
Soittoaikakin oli mitä mainioin. Puoli kaksitoista lopeteltiin ja laiteltiin kamat kasaan. Suvi ylentyi roudauksessa johtotehtävistä jatkojohto vastaavaksi tai jotain semmosta. Suvi käski myös ilmoittaa että jos joku tarttee roudaria niin tulee mielellään mukaan. Vähän ennen yhtätoista oltiin siirtymässä jo keskustaan. Matkalla keskustaan Suvi jakoi meille bändin pojille vielä munat. Suklaa yllätysmunat taisivat sisältää jotain röllejä. :) Ilta jatkui parilla oluella hotelli huoneessa. Jukka kehitti uuden juomatyylin nimeltään banaani kaljalla. On se hurja!  Siitä sitten Turun yöelämään. Jukka jäi nukkumaan mutta meidän AAA-kerho iski jälleen. Tällä kertaa ravintola Armakseen jossa oli myös Apollo yökerho. Mentiin vielä ilmaiseksi tohon paikkaan sisälle niin että raikui. Ei muutakun hymyssä suin morjestettiin pokea ja oltiin sisällä. Alettiin vaan ihmetellä kun narikkaa ei ollut missään ja kuitenkaan kellään ei takkeja ollut. Paitsi meillä. Kierreltiin ja löydettiin lopulta narikka. Vietiin takit sinne ja jatketiin illan viettoa. Huomattiin myöhemmin illalla että tosiaan mentiin ilman sisään. Ovesta josta tultiin, oli muitakin tulossa, niin poke käännytti ne toiselle ovelle maksamaan sisäänpääsy maksun. Loppu aamusta mentiin yökerhon puolelle ja siellä oli joku ohtaan lyönti kilpailu menossa. Tulevaisuuden Ami Asikaisia, kuka tietää? Tilasimme vielä juomat ja joimme ne. Narikassa tuli vielä vähän ongelmaa kun joku paikallinen alkuasukas kasteli minut ja Anssit koussupatterilla. Kaiken hyvän lisäksi alkoi meille vielä aukoa päätään. Ei näin. Kaiken näköisiä apinoita sitä on.  Menimme hotelille takaisin. Arto ryhtyi nukkumaan ja me Anssit jatkettiin höpöttämistä vielä. Mentiin sitten kuuden aikoihin aamulla ulos katselemaan auringonnousua. No respassa ei ollut ketään ja jäimme lukkojen taa. Ei ollut myöskään kummallakaan puhelinta mukana. Siinä sitten odoteltiin 15-20 min kunnes respan tyttö tuli ja päästi meidät sisälle. Tästä tulee mieleen tää Topin ja Agentsin levyttämä Maailma ilman rakkautta biisi. Siinähän lauletaan alussa että ”jään lukkojen taa…” Sopi hyvin tuo biisi kyllä lauantai päivän teemaan. No siitä sitten päätä tyynyyn muutamaksi tunniksi ennen aamupalaa...

-Iso A-

Pitkääkin pitempi sunnuntai 12.4 

Alkoi niin sormia syyhyttämään, että on pakko päästä hetkeksi tarinoimaan... Vaihdetaan siis hetkeksi Anssia näppäimistön takana.

Sitten jäätiin taas lukkojen taa. Tällä kertaa hotellihuoneen avain oli lakannut toimimasta vastaanotosta tinkaamamme jatkoajan vuoksi. Asiasta kyllä taidettiin mainita, mutta eihän sitä kaikki aina muistu mieleen. Käynti respassa ja ongelma oli tipotiessään. Tavarat mukaan ja parkkihalliin ahtautumaan Messerin uumeniin. Taisi olla peräti kolmas yritys, millä päästiin liikkeelle kohti Auran nuortentaloa, kun aina jotain meinasi unohtua...

Hyvissä ajoin oltiin jälleen liikenteessä ja seuraukset olivat tutut: potkittiin kiviä ja haahuiltiin pihalla. Sitten se rytinä alkoi. Meno oli melkoista ja roju, kuin Raatteentiellä, kun kaikki kolme bändiä päästettiin roudaamaan. Illan viihdytysvastuu jakautui siis yhteensä 14 miehen ja yhden Suvin harteille. Paikalla siis olivat Markku Aro & Diesel, Pekka Nebelung & Volga ja me. Alkuun näytti ahtaalta, mutta sopuli synnytti taas sian ja estraadi oli valmis illan koitosta varten. Tauoilla ehti latailla akkuja aina seuraavaa taidepläjäystä odotellessa. Puolitoista tuntia piti vuoroaan siis aina välissä odotella. Toisen setin alussa Suvilla oli niin paljon virtaa, että piuhakin irtosi mikistä. Saattoi tietysti olla, että liitin oli löysällä, mutta mene ja tiedä... Aurasta lähti myös liikkeelle huhumylly, jonka mukaan joitakin orkesterin jäseniä olisi nähty parketilla tanssahtelemassa! Todisteiden puuttuessa jätämme asian huhun asteelle...

Hauskan illan jälkeen alkoi sitten hauska kotimatka. Jännitys tiivistyi Napakymppiin, jossa Neiti-X - eli Suvi -voitti matkan peräti kahden herrasmiehen kanssa ja kohde oli vuodenajasta riippumatta aina yhtä eksoottinen Kajaani! Nämä herrasmiehet olivat siis Anssi ja Jukka. Niin, ja kyllä Suvillakin oli jatkoyhteys junalla Ouluun... Jännittävä kisa jokatapauksessa. Tästä eteenpäin alkoi aamu jo hiipiä ja juttujen taso pudota. Pohjanoteeraus oli varmaankin se, kun pohdimme mitä hyötyä olisi toisesta suusta. Eduiksi luettiin ainakin se, ettei tarvitsisi enää puhua ruoka suussa ja keikoilla vois laulaa itse itselleen stemmoja. Tämän jälkeen ryhdistäydyimme, pysähdyimme ja kävimme kahvilla.

Siinä hieman ennen seitsemää olimme Jyväskylän tienoilla. Onnelliset napakymppi-matkaajat pakkasivat itsensä Jukan perhe-Volvoon ja jatkoivat taivaltaan. Arto majoittui totuttuun tapaan meikäläisen sohvalle. Siirryimme ansaituille aamu-unille ja toivotimme lopuille turvallista matkaa. 

Päivällä oli jälleen mukavasti aikaa kierrellä Turun turuilla ja toreilla. Toppahaalarit jätettiin hotellille-aurinko paistoi ja terassit oli auki ja lämmintä piisas:) Mietittiin konttikielisten tanssien järjestämistä. Kouraavaksi sentti:konssia valtti. Bändi on siis kaikesta päätellen nukkunut ihan liian vähän tai sitten seonnut edellisiltojen jenkoista--kuka tietää--mutta eihän tänne nukkumaan ole tultu vaan viettämään keskenämme laatuaikaa -kun niin harvoin tavataan.

Auran nuortentalo. Jälleen odotettiin ja potkittiin kiviä.. Mukava keikka ja lava täynnä tavaraa. Suvi sekosi kaikkiin johtoihin. Niitä oli niiiin paljon. Melkein yhtä sekasin se menee kaikista mapeista mitä se näkee ja joita se haluaa aina järjestellä=) Osa bändin porukasta innostui paritanssiin loistavan Markku Aron tahdissa ja kävi edustamassa bändiä myös parketin puolella, jätetään auki tässä vaiheessa keitä ne oli, pidetää jännitystä yllä:) Ja hommahan meni kotimatkan alkaessa siihen pisteeseen että koko porukalla päätettiin tutustua paremmin toisiimme. Siihen se onnistunut tanssi-ilta saattaa parhaimmassa tapauksessa joskus johtaa.. Loppupeleissä leikittiin autossa napakymppiä. Suvi, Anssi ja Jukka voitti matkan Kajaaniin. Sekavaa juttua oli jälleen ilmassa. Keksittiin mm. että ois näppärää jos ois kaks tai useampi suu nii vois laulaa itelle köörejä jne.. Loppumatkasta auto hajos ja tienvarsikyltitki kuittaili meille tai siltä se ainaki tuntu:) TSEMPPIÄ. Suvi oli sekasi ku seinäkello ja jatkoi valvomista junassa kohti Oulua. Eihän se muutenkaan nuku ikinä:) Lepakko, pää alaspäin joka paikassa, kaukoluotaa bändin poikia taukoamatta, pojilla on paidossa pinssit - tunnistimet jotta osaa paikantaa myös jätkät lavalta--ettei vaan kukaan karkaa kesken hommien selän takaa ja sorvin äärestä..ja sama homma vapaa-aikana. VAROKAA VAAN.

Jep, ohho tulipa juttua..mitähän kivaa Helsinki tuo tullessaan..pitäsköhän niitä jotenki varottaa?? Me kun lähdimme Turusta niin paloautoja tuli vastaan... Palokohan se paikka tai jotain...

p.s humppa ja jumppa ne on elämän suolat!!

Lähetyksen hyvässä yhteishengessä koostivat:

-Iso A ja Roudaava jatkojohtovastaava Suvi-

Kasku: Kaikkea se sakemanni keksii, sanoi piika kun siilin näki.

Ps. Tulenliekissä puhuttaneet nokkakärryt eivät kulje jatkossa mukana...

Kevät on tuonut muutenkin uusia tuulia. Kuukauden verran vietettiin aikaa treenikämpällä. Treenattiin uusia biisejä Hiltusen Suvin kanssa. Suvi on aivan mahtava tyyppi!!! Kandee tulla keikoille kattoo!!!

Ps. Pakko vielä tehä lisäys tänne jotta ei syntyisi väärin käsityksiä noista ABC:n keltaisista astioista.  Suvi meinasi vahingossa ottaa ne matkaan. :) Emmehän me millään tarkoistuksen mukaisella ryöstö retkellä olleet. Terveisiä Pitkälahteen. :) Rock!

-Iso A-

14.02.2009 RAVINTOLA MARINKA, Tohmajärvi

Se on terve ja sillee. Olisi aika taas kirjoittaa jotain syvällistä viikonlopun keikka rykäisystä.

07.02.2008 TORNION KAUPUNGINHOTELLI, Tornio

Rovaniemellä jakauduimme kahteen autoon. Me nuoriso kaarti olimme kärryn vetojoukko ja vanhukset sitten ajeli toisella autolla.

Matka Tornioon ei kovin pitkä ollut. Jotain 150 km. Yksi kahvitauko pidettiin kuitenkin matkalla.Kävimme kunnon vanhanajan Teboililla.  Tuntuu että tällaiset paikat katoavat entistä vähemmäksi, ja joka puolella tuntuu tulevan vastaan sellainen keltainen torni ja siinä lukee Abc. Tornioon päästyämme kävimme respaan  Pikku A:n kanssa ilmoittamassa että Team ÖK on saapunut rakennukseen. Huoneita ei vielä heti saatu, koska hotelli oli niin täynnä ja tyhjiä huoneita ei oltu ehditty vielä siivota. Aloitimme jälleen roudauksen. Laiteet liikkuivat hyvällä sykkeellä täälläkin. Kun kalusto oli pystytetty, siirryimme hakemaan huoneet. Tämän jälkeen jäsen J:n kanssa siirryimme naapurissa olevaan K-Markettiin.  Shoppailimme mehuja ja välipalaa.  Siinä sitten huoneessa otettiin rennosti, katseltiin telkkua ja luettiin kuumimmat juorut Iltasanomista. Vai olikohan se iltalehti. No jompsin kumpsin. Itse katselin jonkun aikaa tätä lauantain perheleffaa kolmoselta. Onhan meidän bändi kuin yhtä suurta perhettä niin se tuli teemaan sopivasti. Tuli muuten sika hyvä elokuva Babe possusta. Homma meni vähän reisille että nukahdin jossain vaiheessa ja jäi elokuva kesken. Taisin nähdä unta jostain muusta kun Babe possusta.  Kanavakin oli vaihtunut herättyäni ylen puolelle ja siellä Hannu-Pekka Hänninen selosti yhdistetyn maailman cupia. En muista mitä kello näytti mutta jossain vaiheessa siirryimme Arton ja Anssin huoneen kautta alakertaan. Siellä meillä oli pienimuotoinen treeni tilaisuus. Samalla tuli soundchekit tehtyä. Taas oli epäonni mukana kun allekirjoittaneen koskettimistosta yksi kosketin ei toiminut. Lissää remonttia siis taas luvassa.  Seiskaan asti me siellä paukuteltiin, kun siihen asti saatiin luvallisesti treenata. Sitten piti pistää homma poikki, kun naapuri kabinetissa alkoi yksityistilaisuus. Siirryimme takaisin huoneisiin. Odottelimme taas ruokailua. Puoli yhdeksän aikoihin saatiin sitten sapuskaa.  Itse keikka alkoi kymmeneltä.  Tällä keikalla ei kukaan toivonut Moskovan valoja mutta onnitelu laulu käytiin toivomassa kun syntymäpäiviä eräs henkilö vietti. Kävi vaan niin hauskasti taas että itse päivänsankari oli vessassa kun me tämän ilmoille päästimme. Näinkin voi käydä.

Puoli kolmeen asti soitimme kappaleita aina kahdesta kitarasta tv:n kokoiseen haitariin. Paikka oli puoli neljään auki, joten loppu ilta sitten soitettiin levyjä.  Anssin kanssa hoidimme DJ:n tehtävät pilkkuun asti. Sitten käytiin vielä kiittelemässä paikan pitäjää ja lähdetiin nukkumaan. Itsellä tuo nukkumaan meno ei oikein sujunut käsi kirjoituksen mukaan. Ryhdyin nimittäin kaapista ottamaan lisä tyynyä pääni alle, niin joku fiksu oli joskus piilottanut pullon tai vastaavan sinne tyynyjen sekaan. Sehän tuli sitten tyynyn mukana alas ja palasiksi lattialle. Oli muuten sen näköinen lattia että ihan kuin olisimme Jukan kanssa riidelleet ja jompikumpi olisi laseja heitellyt seinään. Jätin niiden sirpaleiden siivoamisen aamuksi.  Aamulla heräsin ensimmäisen kerran puoli yhdeksän aikaan. Yritin nukkua kovasti vielä lisää mutta ei nukuttanut. Yhdeksän jälkeen paikallista aikaa siirryin suihkuun. Suihkun jälkeen aloin siivoamaan lasin siruja lattialta. Pari käsipyyhettä otin käsiini ja siellä se Vimparin poika konttasi lattian rajassa. Onneksi kotona on tuota siivoamista tullut opeteltua.  Siitä selvittyäni pakkasin kamat ja lähdin alakertaan laittamaan pa:ta läjään. Kun en muutakaan keksinyt. Jäsen J jäi vielä punkkaamaan. Kymmenen aikoihin olimme aamupalalla. Täällä ei ollut pekonia, mutta sovimme Arton kanssa että tarjolla ollut lohi korjasi tilannetta ja nosti pisteitä. Syötyämme aloitimme jälleen auton pakkaamisen. Kello oli jotain reilu yksitoista kun lähdimme ajelemaan kohti Oulua. Jukka meni Arton kyytiin ja me Anssin kanssa ajeltiin toisella pirssillä perässä. Kuunneltiin matkan aikan monenmoista musiikkia. Oli mm. Solistiyhtye Suomea ja Kake Randeliinia tarjolla. Hoilata jollotettiin myös itse mukana.  Arto oli jättänyt Jukan Maikkulan Nesteelle jonne me Anssin kanssa kurvattiin myös. Pidimme siinä pienen tauon ja lähdimme sitten kolmeen pekkaan kurvailemaan kohti Kajaania. Matka meni muuten leppoisasti mutta n. 3 km ennen Paltamoa meiltä loppui polttoaine.  No ei siinä mitään. Pikku A otti kanisterin kauniiseen käteen ja peukku pystyyn. Puoli minuuttia meni ja Anssi häipyi jonkun auton kyydissä Paltamoon. Se oli kuin kummeli elokuvista. Me Jukan kanssa jäätiin odottamaan ja naurettiin tilanteelle. Meni joku 15 min niin Anssi tuli toisen auton kyydissä takaisin. Oli muuten kuski luullut että Anssi kantaa mäyräkoiraa kädessään, mutta sitten oli huomannut että se onkin kanisteri. Tankanttiin autoa ja ilmailtiin sitten sitä joku puoli tuntia. Lopulta saatiin auto käyntiin ja päästiin Kajaaniin. Kämpällä kolme Öistä Kulkijaa roudasi kamoja. Olimme ripeitä jälleen kerran.

Nyt sitten odottelemme seuraavaa vetoa. Näillä näkymin se on 14.2 tuolla Tohmajärvellä.

Silloin on Birgitkin jälleen mukana.

06.02.2009 HOTELLI POHJANHOVI, Rovaniemi

Jees. Olisi aika taas päivitellä Team ÖK:n tienpäällä sarjaa. Tämänkin sarja aloittaa tänä vuonna jo kolmannen tuotanto kauden. Tosin 2008 vuoden tapahtumat hävisivät bitti avaruuteen. Kiitos allekirjoittaneen tietokoneen. Kuten yleistä, koneessahan se vika aina on eikä käyttäjässä. :)

Pitkästä aikaa olimme taas keikkailemassa. Orkesteriamme on vaivannut viime aikoina aivan käsittämättömän huono onni. On hajonnut kärryä, ei ole sähköjä ollut soittopaikalla, ja viimeiseksi allekirjoittaneen Volvo sanoi työsuhteen irti kun oltiin Laukaan keikalle menossa.  Jospa se onni tästä nyt kääntyis. Me ei ainakaan periksi anneta. Sitten tästä pohjustuksesta itse asiaan. Eli saimme meille yllätys keikan Pohjanhoviin Rovaniemelle perjantai illalle.  Jukalla oli puhelin soinut aamulla että teillä on keikka Rovalla. Homma meinasi mennä hankalaksi taas vaihteeksi, kun näitten autojen kanssa tuntuu olevan ongelmia. Jukan autolla oli tarkoitus vedellä kärryä pohjoiseen mutta auton lämmitys järjestelmä päätti olla toimimatta. Puhelu  Jyväskylään pikku A.lle että koukkii  ja noukkii meidät mukaan Kajjjaanista. Pikku A saapui noutamaan allekirjoittanutta vähän ennen neljää ja Jukan pihasta pääsimme neljän aikoihin liikkeelle. Jäsen J oli vielä pakannutkin kärryn päivällä valmiiksi, niin pääsimme ilman ylimääräisiä roudauksia liikkeelle.  Keli oli mitä huonoin autolla matkustamiseen. Lumi hiutaleita satoi hiljalleen ja satoi maahan lumi valkoinen. No tässä tapauksessa tuo hiljalleen oli laimea vertaus. Tuuli, lumisade ja pöllyävä lumi teki matkasta mielenkiintoisen.  Edellä ajavan perävaloja ei paljon näkynyt. Matkalla nähtiin mm. traktori metsähallituksen puolella. Mitä lie isäntä tehnyt kun oli valtatiellä saanut traktorin ojaan?

Meillekin kävi vähän hassusti yhdellä risteys alueella kun peräkärry työnsi auton väkisin liikenteenjakajan päälle. No autoon ei tullut vaurioita ja matka jatkui siitä kuin mitään ei olisi edes tapahtunut. Vähän tosin naurun remakkaa asiasta syntyi. Matka sujui sitten juttuja kertoen ja olipa osa tarinaa taas vallan levotonta.  Pakko myös todeta että soittelipa Basso A:lle myös sukkakauppias matkalla. Eipä ostanut poika itselleen sukkia tällä kertaa.  Aika taulu oli vähän kiireinen kun ajattelimme että soitto alkaa yhdeksältä illalla. Olimme Ranualla joskus puol kahdeksan aikoihin  ja siitä oli vielä noin tunnin matka Rovaniemelle.  Arto oli kuitenkin jo ehtinyt ennen meitä pelipaikalle ja selvisi että soitto alkaa vasta kymmeneltä. Olimme siis ihan hyvin aikataulussa. Onnea oli jo vähän mukana tässä. Paikan päälle päästyämme aloitimme roudaamaan kamoja yleisön nähtäville.  Kello oli puoli kymmenen kun kaikki oli valmista. Siirryimme majoitus tiloihin laittamaan humppahaalarit päälle. Syömään ei ehditty mutta Jukka ja Anssi varasivat sapuskat talteen ensimmäisen setin tauolle. Itse jätin ruokailun väliin. Lähdimme ensimmäisessä setissä liikkeelle valssi musiikilla.  Tasaseen tahtiin soitimme tästä eteenpäin kaikenlaisia rytmejä triolista twistiin. Tuli rautalankaa ja sitten ihan perus tanssimusaa.  Hauskaa oli pitkästä aikaa veivata. Soitimme reilut kolme settiä. Eli ilmassa oli pientä pro tason meininkiä… tai sitten vaan kuvittelin niin. Tällä keikalla käytiin taas toivomassa Moskovan valoja. Pitäisiköhän pitää tilastoa tästä tänä vuonna että kuinka monella keikalla sitä toivotaan. Keikan jälkeen laitoimme kamat läjään lavalle odottamaan aamulla tapahtuvaa roudausta . Tämän jälkeen kävimme keittiöltä hakemassa yöleivät mukaan, ja siirryimme hyvässä järjestyksessä hissiä käyttäen huoneeseen syömään. Pakko sanoa kyllä jälleen kerran että Pohjanhovissa kyllä hommat toimii ja soittajista pidetään huolta.  Ilta tai aamu jatkui tästä eteenpäin niin, että jäsen J siirtyi nukkumaan. Meidän kolmen A:n AAA- ryhmä kokoontui jälleen ja siirtyi vielä Pohjanhovin yökerhoon katsomaan paikallista meininkiä ja kuuntelemaan oikeata tanssimusiikkia. Nopeasti se aika taas meni hyvässä seurassa (eli keskenämme) ja valomerkkiin astihan me siellä notkuimme. Siitä siirryimme sitten huoneisiin nukkumaan. Aamulla yhdeksän aikoihin olimme aamupalalla. Pakko mainita tässä että pekonia oli myös tarjolla. Taas pitkästä aikaa.

Syötyämme siirryimme vielä ottamaan lonkkaa huoneisiin kun mihinkään ei kiire ollut. Kahdentoista aikoihin luovutimme huoneet ja roudasimme kamat kyytiin. Siitä sitten lähdimme kurvailemaan kohti Torniota.

28.01.2009 KYLPYLÄ PEURUNKA, Laukaa

Jep jep. Meidän bändin epäonni vaan jatkuu. Tällä kertaa emme päässeet keikalle ollenkaan. Allekirjoittaneet auto sanoi työsopimuksensa irti 80km ennen keikkapaikkaa.
Ilmeisesti jakopäänhihna meni rikki. Siinä tienpäällä odoteltiin tunnin verran sen jälkeen kun auto hajosi. Pikku A saapui paikalle jonka jälkeen tilasin autolle kyydin Kajaaniin.
Pikku A otti kärryn ja Arton kyytiin. Minä ja Jukka tultiin tuolla hinaajapalvelulla sitten kotia.
Kiitokset vaan Hinauspalvelu K.Vauhkoselle. Matka takaisin meni leppoisasti.

Nyt sitten jäämme odottamaan seuraava vetoa. Josko tää meidän onni kääntyis. 

-Iso A-